Maailman luomisen jäljet keittiösi työtasolla

Maailman luomisen jäljet keittiösi työtasolla

Alussa oli suuri tyhjyys. Sen toisessa päässä oli Kylmä ja toisessa Kuuma. Niiden välissä oli ikuinen tyhjyys nimeltä Ginnungagap. Avaruus. Määrittelemätön ja ääretön tyhjä tila.

Tällä jopa nykyaikaisen tieteen hyväksymällä tavalla kuvattiin maailman syntyä tuhat vuotta sitten viikinkien kirjassa “Nuorempi Edda“. Tuli ja Jää kohtasivat ja tästä törmäyksestä syntyi maailma. Kaksi vastakohtaa tapasivat, ja tämä olikin se Alkuräjähdys, josta koulussa opetetaan.

Jatkossa muinaisten viikinkien tarina muuttuu yhä omituisemmaksi. Heidän eepoksessaan kerrotaan alkulehmä Auðumblasta, joka ilmestyi jostain ja alkoi nuolla suolakiveä. Juuri kivestä lehmä nuoli alkujättiläisen Ymirin, josta koko maailma sai alkunsa. Ymir synnytti kainaloistaan ensimmäiset ihmisen kaltaiset olennot ja sieltä tulivat myös ensimmäiset jumalat: meillekin tuttu ylijumala Odin sekä hänen veljensä Vili ja Ve. Jatko on vielä mielenkiintoisempaa: Odin nimittäin tappoi yhdessä veljiensä kanssa alkujättiläisen, josta he sitten muotoilivat maailman. Ymirin kehosta tuli maa, hänen luistaan vuoret, hänen silmistään tähdet taivaalle, hänen aivoistaan pilvet ja verestään meret ja valtameret.

Odin ja veljet kävelivät juuri luodussa maassa ja huomasivat kaksi puunrunkoa järven rannalla. Yksi muotoili heistä ensimmäisten ihmisten kuvat, Askurin ja Emblan (jotka käännöksessä tarkoittavat saarni- ja vaahterapuita), toinen antoi hengen, kolmas järjen. Mutta sitä ennen oli luotu Maa, mukaan lukien vuoret ja kalliot – Ymirin luista.

Tällaista runollista selitystä maapallon syntyprosessista on toisaalta tietysti pidettävä satuna. Toisaalta voimme kuitenkin nähdä, miten ihmiset tulkitsivat ja selittivät luovasti sitä, mitä he eivät oikein ymmärtäneet. Otetaan vaikka ne täplät, arvet ja jäljet, joita edelleen on nähtävissä vahvemmin kuvioidun kivisen työtason levyssä. Tietysti nämä jäljet on mahdollista selittää luonnollisin syin, kuten esimerkiksi tektoniikalla eli maan laattojen liikkeellä, joka työnsi vuoria ja jopa mantereita yhteen ja erilleen. Mutta jos otetaan hengellisempi näkemys, voidaan sanoa, että mallin muotoilivat jumalat. Ja niinpä keittiön tai kylpyhuoneen työtasona käytettävään kiveen kätkeytyy kokonainen satu. Siihen ovat tallentuneet muinaisten jumalien ja sankarien taistelut, syntymät, rakkaudet ja sodat, koko maailman syntykertomus.

Siksi mikään luonnonkivestä valmistettu taso ei ole identtinen toisen samasta kivestä valmistetun tason kanssa. Yhtenäinen kuvio on tekokivillä, jotka ihminen on valmistanut käyttäen hallittua tekniikkaa ja materiaaleja. Luonto ei ole symmetrinen, sadut ja saagat eivät ole tylsiä ja samanlaisia. Sen sijaan voidaan ajatella, että jokainen kivi, jokainen pöytälevy on erilainen ja ainutlaatuinen, aivan kuten jumalat ovat ne joskus luoneet.

Jura Grey

Odinin kuuluisimman pojan nimi on Thor. Hänellä on voimavyö ja Mjölner-niminen sotavasara, joka palaa heiton jälkeen aina takaisin käteen. Yksi Thorin päätehtävistä oli tuhota jättiläisiä. Oli tietysti lumi-, jää- ja muita jättiläisiä, mutta tärkeimpiä olivat kivijättiläiset. Niitä Thor tuhosi vasarallaan lukuisia, ja niin voimmekin runollisesti ajatella, että myös hänen vasaransa jäljet ovat tallentuneet kallioihin.

Tämä tuo meidät takaisin tarinan alkuun: kaikki täplät ja juovat, ilmakuplat, fossiilit ja arvet (umpeen kasvaneet mikrohalkeamat), joita työtason kivilaatassa näkyy, eivät ole syntyneet muuten vain. Jos uskoo muinaisen pohjolan mytologiaan, kuultaa mallissa kivijättiläisten ja Odinin pojan Thorin taistelujen taru. Tai tarina Odinista ja maailman luomisesta.

Luultavasti Odin ja Thor eivät ole jumalia, vaan ihmisten käsitys luonnonvoimista. Mutta yhdestä voi silti olla varma: rosoinen viiva kivilaatassa ei ole vika, tahrat, läiskät ja juovat eivät ole epäsymmetrisiä virheitä. Ne ovat voima, joka on vahvempi kuin ihminen voi olla. Tällaisia jälkiä ei pitäisi piilottaa tai korjata hartsilla, kuten jotkut kivityöläiset tekevät. Joskus juuri kuvion epäsäännöllisyys paljastaa kiven luonteen ja omaperäisyyden. Thorin vasaranlyönti, Odinin keihäänpisto, maailman luomisen jäljet, jotka ovat tallentuneet ikuisesti kiviin – hämmästyttäväksi ja ihailtavaksi taideteokseksi.